Taisinkin mainita, että aikomuksena on ollut leipoa jotain. Jotain tarkoitti aluksi sämpylöitä ja muffineita, mutta siinä samassa teimme sitten omenastruudeleita ja parsa-feta-pasteijoita. Siinä samassa ei tarkoita, että kätevästi ja käden käänteessä, vaan että sillä ainoalla vapaalla pöydänkulmalla ja monta tuntia aikataulusta jäljessä. Silti päätimme Suviannin kanssa tulevaisuudessakin pitää kunnon leipomispäiviä. Kun kerran laittaa uunin päälle ja alkaa niillä jauhoilla sotkea, miksi ei hyödyntäisi sitä vaivaa vähän isommallakin määrällä valmista pullaa. Eilen siivotun keittiön pöydille jäi saaliksi aprikoosi-leipää puoleksi vuodeksi eteenpäin, kaksi pellillistä pasteijoita, omenastruudeli-pötkö ja muffini-kakkuja pakkaseen asti. Ja uunia valvottiin muuten puoleen yöhön asti.
Syy miksi muffineista tuli jätti-muffineita ja kakkuja on se, ettei kummassakaan lähikaupassamme ollut muffinivuokia. Kuvia otettaessa yksi kakku on jo pakkasessa, ja tätä kirjoittaessani puolet syötynä. Että nam nam. Kun täytteeksi laitettiin marjannea ja mustikoita ja toiseen taikinaan pätkistä ja vadelmia, ei voi muuta odottaakaan. (Ensi kerralla vuorossa suklaarusinat ja banaani.)
Hyvät ihmiset, kun arki painaa päälle ja aivot rusentuu vellovista ajatuksista, varatkaa yksi päivä aikaa leipomiselle parhaan ystävän kanssa. Varsinkin jos et ole mikään leipuri Hiiva, voin taata, ettei niiden tuntien aikana ole aikaa muistella, mistä ihmeestä sitä on pingottanut viimeiset viikot.
Ja meillä seuraavana ohjemassa ikkunoiden pesua...
Hyvät ihmiset, kun arki painaa päälle ja aivot rusentuu vellovista ajatuksista, varatkaa yksi päivä aikaa leipomiselle parhaan ystävän kanssa. Varsinkin jos et ole mikään leipuri Hiiva, voin taata, ettei niiden tuntien aikana ole aikaa muistella, mistä ihmeestä sitä on pingottanut viimeiset viikot.
2 kommenttia:
Ei vitsit että tuli vesikielelle! Noita muffinikakkuja on sitten syytä jäädä syyslomalle, haluan maistaa!! ja hieno toi vipa kuva..
ei hitto.. oot jo nukkumassa ja mun piti ottaa vaan sulamaan toi muffinikakku pakastimesta, mutta erehdyin maistamaan ja tässä sitä ollaan.. vain pieni suupala jäi jäljelle! Ja pohjalle olin jo syönyt pullan ja pannaria. nyt oksettaa. Mutta en voinut vastustaa, koska se oli ylivoimaisesti parasta muffinsia mitä oon koskaan maistanut!!! ohjetta en voi ottaa sittekään, koska muuten mun painonhallinalle käy huonosti. Mutta aprikoosileivät oli vähintään yhtä hyviä, joten lähetä joskus niiden ohje mulle!
Lähetä kommentti